kamera ja varusteet - digitaalikuvaus.com

"Digijärjestelmä koostuu useista osista ja laitteista, kuten rungosta, objektiivista ja salamalaitteesta..."

digitaalikamera ja siihen liittyvät laitteet

Tällä sivulla käydään lyhyesti läpi kameraan liittyviä osia, laitteita ja tarvikkeita. Perusasiat käydään läpi lyhyesti ja ytimekkäästi, mutta kuitenkin sen verran kattavasti, että lukijalle jää niistä edes jonkinlainen käsitys.

kamerarunko

Kuvassa järjestelmäkameran runko ilman objektiivia Runko eli käytännössä itse kamera, johon objektiivi, salamalaite, muistikortti ja akku kiinnitetään. Järjestelmäkameroissa runko on erillinen yksikkönsä, pokkarikamerassa nämä osat ovat kiinteästi kiinni toisissaan, eikä niitä voi irrottaa toisistaan. Kameran runko pitää sisällään kennon, joka muodostaa varsinaisen kuvan. Kenno onkin tavallaan kameran sydän.

Kenno muodostaa kuvan yksittäistä, eri värisistä pisteistä eli pikseleistä. Tuo pikseleiden määrä ilmoitetaan yleensä varsinkin mainoksissa miljoonina eli megapikseleinä. Itse asiassa tuo luku ei kerro kuvanlaadusta mitään, eikä suurempi luku ole automaattisesti parempi, vaikka tällaista mielikuvaa mainoksissa usein pyritään luomaan. Mitä suurempi luku, sitä suurempia tulosteita kuvasta voidaan tehdä. Käytännössä kuudella megapikselilläkin saadaan jo laadukkaita A4-kokoisia tulosteita.

objektiivi

Kuvassa järjestelmäkameran runkoon liitettäviä objektiiveja Linssi, joka "piirtää" kuvan kennolle. Objektiivilla on suuri vaikutus kuvan laatuun, eikä hyväkään kamera pysty tuottamaan hyvälaatuisia kuvia, jos objektiivi on surkea.

Järjestelmäkamerassa runko ja objektiivi ovat irroitettavissa toisistaan, pokkarikamerassa taas kiinteästi kiinni toisissaan. Järjestelmäkameraan objektiivi voidaan vaihtaa tarpeiden ja kuvaustilanteen, sekä tietenkin lompakon paksuuden mukaan.

Objektiiveja on eri kamerarungoille saatavilla lukuisia erilaisia. Useat objektiivivalmistajat tekevät malleistaan myös useille eri kameramerkeille sopivia malleja.

Objektiivien ominaisuudet ilmoitetaan millimetreinä (polttoväli) ja f-arvona, eli aukon koon arvona.

telejatke / telekonvertteri

Kuvassa järjestelmäkameran rungon ja objektiivin väliin liitettävä telejatke Telejatke liitetään kamerarungon ja objektiivin väliin. Telejatkeen tehtävä on kasvattaa polttoväliä ja sen vaikutus polttoväliin ilmoitetaan polttovälikertoimena (yleensä 1.4-2.0). Jos objektiivin polttoväli on vaikkapa 150mm ja siihen liitetyn telejatkeen polttovälikerroin 1.4, vastaa kyseinen yhdistelmä polttoväliltään 210mm objektiivia.

Telejatke koostuu linsseistä, joiden määrä ja laatu vaikuttaa sekä hintaan, että kuvanlaatuun. Periaatteessa kaikki telejatkeet heikentävät kuvanlaatua jonkin verran, mutta mitä laadukkaampi (ts. kalliimpi) jatke, sitä vähemmän laatu heikkenee.

Telejatke myöskin himmentää jonkin verran eli heikentää objektiivin valovoimaa. Tästä syystä telejatkeen käyttöä ei suositella esim. edullisilla 70-300 telezoomeilla kuvattaessa, vaan ainoastaan käytettäessä valovoimaisia ja laadukkaita objektiiveja. Valovoiman heikentymisen takia edullisten objektiivien kanssa saattaa esiintyä ongelmia mm. automaattitarkennuksen toiminnassa.

salamalaite

Kuva järjestelmäkameran salamalaitteesta. Järjestelmäkameroihin ( ja myös joihinkin pokkarikameroihin ) voidaan liittää kameran omaa salamaa tehokkaampi ja monikäyttöisempi erillinen salamalaite. Näissä on yleensä suurempi valaisuteho, jolloin salamaa voi käyttää kauempaakin sekä kääntyvä pää, jonka avulla valo voidaan heijastaa kohteeseen epäsuorasti joko katon tai seinän kautta, jolloin valosta tulee pehmeämpää ja luonnollisempaa, kuin jos se suunnattaisiin suoraan kohteeseen.

Salamalaite liitetään järjestelmäkameran päällä sijaitsevaan salamakenkään, jonka kautta salamalaite kommunikoi ns. TTL-ominaisuuden avulla kameran kanssa. TTL-mittauksen avulla salama osaa antaa kuvaustilanteeseen sopivan valomäärän, koska valotus mitataan kameran linssin läpi.

On olemassa myös langallisia ja langattomia salamalaitteita, jotka toimivat "irrallaan" kamerasta, jolloin salaman valon suuntaa kohteeseen voidaan helposti muuttaa.

muistikortti

Kuva erilaisista kameran muistikorteista Digitaalikamera tallettaa muodostamansa kuvan filmin sijaan tiedostoksi muistikortille. Muistikortteja on eri tyyppisiä. Yleisimpiä tyyppejä ovat mm:

  • SD eli Secure Digital
  • CF eli Compact Flash
  • xD eli Picture Card
  • MS eli Memory Stick

Muistikorttien tallennuskapasiteetti eli koko ilmoitetaan gigatavuina (englanniksi gigabytes). Esim. 2 GB.

akku / paristot

Kuvassa kameran akku ja ladattavat akkuparistot latureineen Joissain kameroissa käytetään kameran valmistajan omia ladattavia akkuja, joissain taas normaaleja AA-koon sormiparistoja. Kamerat ovat aikamoisia virtasyöppöjä, varsinkin pokkarikamerat, joissa eniten virtaa kuluttaa kameran näyttö. Tästä syystä tavallisia paristoja ei kannata kamerassa käyttää, vaan kannattaa hankkia ladattavat akkuparistot.

Kameroihin, joissa on oma akku, kannattaa hankkia toinen akku varalle, jolloin kuvaustilanteessa tyhjentynyt akku voidaan vaihtaa toiseen, eikä menetetä hyviä kuvaustilanteita ainoastaan sen takia, että joudutaan odottelemaan akun latautumista.

Vara-akku on tarpeen myöskin ulkona kylmällä säällä kuvattaessa, jolloin akun lataus tyhjenee tavallista nopeammin. Vara-akkua tulisi tällöin säilyttää mahdollisimman lämpimässä paikassa esim. rintataskussa takin sisällä, koska lämpimänä akku kestää pidempään.

suotimet

Kuvassa kameran objektiivin suodinkierteeseen kiinnitettävä pyöröpolarisaatiosuodin Kameran objektiivin etureunassa olevaan suodinkierteeseen voidaan liittää erilaisia suotimia, joilla voidaan esimerkiksi poistaa kuvasta auringonvalosta johtuvia heijastuksia ja tuoda paremmin esiin vaikkapa taivaan sinistä väriä.

Suodinkierteen halkaisija - jonka perusteella objektiiviin osataan valita oikean kokoinen suodin - ilmoitetaan yleensä objektiivien teknisissä tiedoissa.

Yleisimmin käytettyjä suotimia ovat:

  • Pyöröpolarisaatiosuodin, jonka avulla voidaan vähentää kuvassa esiintyviä heijastuksia esim. ikkunan tai veden läpi kuvattaessa.
  • UV-suodin. Vähentää kennolle pääsevän ultraviolettivalon määrää.
  • Harmaasuodin, jota käytetään säätelemään kennolle pääsevän valon määrää. Tämä saattaa olla tarpeen esimerkiksi tilanteessa, jolloin halutaan käyttää pitkiä valotusaikoja kirkkaalla säällä kuvattaessa, jolloin ilman suodinta kuva ylivalottuisi.

jalusta

Jalustan avulla kamera saadaan pysymään tukevasti paikallaan. Tämä on välttämätöntä, jos kuvataan hiukankaan pidemmillä valotusajoilla, jolloin käsivaralta kuvattaessa kameran liike ja heilahtelut estäisivät kuvien säilymisen terävinä. Jalusta on käytännössä välttämätön esim. maisemakuvauksessa, jossa kuvataan pienellä aukolla ja pitkillä valotusajoilla.

Jalustat ovat yleensä kolmijalkaisia, mutta tietyissä kuvaustilanteissa kätevämpi on yksijalkainen malli. Tällaisia käytetään erityisesti urheilukuvauksessa, jossa käytetään pitkiä ja painavia zoom-objektiiveja, mutta kuvaustilanteet ovat silti nopeita.

iGame tarjoaa parhaat bonukset! Tutustu!