digitaalikuvaus.com

"Minkälainen objektiivi järjestelmäkameraan? Kuinka verrata objektiiveja toisiinsa ja mitä niiden merkinnät tarkoittavat..."

kameran objektiivin valinta

Objektiivi valitaan kuvaustarkoituksen mukaan. Tärkeimpinä ominaisuuksina valinnassa voidaan pitää objektiivin polttoväliä, valovoimaa, kuvanlaatua sekä tietenkin hintaa. Toisinaan myös objektiivin koko ja paino saattaa olla kynnyskysymys.

objektiivin polttoväli

Polttovälillä tarkoitetaan objektiivin polttopisteen etäisyyttä kuvakennosta. Polttoväli vaikuttaa kuvakulmaan ja rajaukseen. Yksinkertaisesti selitettynä, mitä kauempana olevaa kohdetta halutaan kuvata, sitä suurempi polttoväli ja vastaavasti taas, jos halutaan kuvata laajaa aluetta, kuten esimerkiksi maisemia, tulee polttovälin olla pieni.

Urheilu- ja luontokuvauksessa, jossa halutaan yleensä tarkkoja lähikuvia kaukana olevista kohteista, käytetään tyypillisesti 200-500mm polttoväliä. Maisemakuvat, joissa tarvitaan laajaa kuva-alaa taas vastaavasti saatetaan kuvata esimerkiksi 15mm polttovälillä.

kinovastaavuus

Koska digikameroiden kennot ovat erikokoisia ilmoitetaan polttoväli usein myös suhteutettuna 35 mm filmiin tai täyden koon kuvakennoon verrattuna. Tällöin puhutaan kinovastaavuudesta.

rajauskerroin

Digijärjestelmäkameroiden polttovälin vastaavuus 35 mm järjestelmään voidaan laskea niin sanotun rajauskertoimen avulla.

Polttoväli on tällä sivulla ilmoitettu niin sanotussa APS-C kennokoossa, joka on yleisin nykyisissä digitaalikameroissa. Jos halutaan tietää polttovälin vastaavuus niin sanotusti kinokoossa, voidaan se laskea rajauskertoimen avulla. Alla muutamia esimerkkejä yleisimmistä rajauskertoimista:

Canon 1,6
Nikon 1,5
Pentax 1,5

Eli esimerkiksi Canonin APS-C kennon kamerassa 50mm polttoväli on verrannollinen kinokoon polttoväliin 80mm. (1,6*50mm=80mm)

objektiivit ryhmittäin

Karkeasti objektiivit voidaan jakaa polttovälin ja käyttötarkoituksen mukaan esim. seuraavanlaisiin ryhmiin:

Kalansilmäobjektiivit
Objektiivin kuva-ala on 180 astetta. Polttoväli alle 10mm.

Laajakulmaobjektiivit
Polttoväli n. 10-20mm. Soveltuvat maisemakuvaukseen tai tilanteisiin, joissa pitää saada laaja kuva-ala kuvatuksi. Esimerkiksi, jos sisätiloissa otetaan ihmisistä ryhmäkuvia.

Normaaliobjektiivit
Normaaliobjektiiviksi kutsutaan objektiivia, jonka kuva-ala vastaa suurin piirtein ihmissilmän muodostamaa kuvaa. Polttoväli n. 30mm.

Teleobjektiivit
Kun halutaan "päästä lähelle" kaukana olevia kohteita, esimerkiksi urheilutapahtumissa ja luontokuvauksessa. Polttoväli yleensä n. 200-500mm.

Makro-objektiivit
Suunniteltu erityisesti pienten kohteiden, kuten hyönteisten ja kasvien, lähikuvaukseen. Polttoväli on yleensä melko suuri (60-100mm). Makrokuvaamiseen tarkoitetun objektiivin lähin tarkennusetäisyys on normaalia lyhyempi.

kiinteä vai muuttuva polttoväli?

Objektiivi voi olla kiinteäpolttovälinen, jolloin polttoväli on aina sama, tai muuttuvapolttovälinen eli ns. zoomobjektiivi. Zoom-objektiivin polttoväliä voidaan muuttaa objektiivin zoom-rengasta kääntämällä. Zoom-objektiivin polttoväli voi olla jopa 18-250mm.

Yleensä kiinteäpolttovälisten objektiivien kuvanlaatu on korkeampi, mutta toisaalta zoom-objektiivin soveltuvuus erilaisiin, mahdollisesti muuttuviin kuvaustilanteisiin, on parempi. Esimerkiksi lomamatkalle on kätevämpi ottaa mukaan vain yksi laajan polttovälialueen tarjoava objektiivi, jota voidaan käyttää sitten kaikissa kuvaustilanteissa. Tällaisia erittäin laajan polttovälialueen objektiiveja kutsutaan usein super-zoom objektiiveiksi.

objektiivin valovoima

Objektiivin valovoimalla tarkoitetaan sen suurimman aukon kokoa. Tämä ilmaistaan f-arvolla, kuten esimerkiksi f/2.8. Mitä pienempi f-arvo, sitä valovoimaisempi objektiivi. Yleisesti objektiiveissa suurempi valovoima on parempi. Valovoimaa tarvitaan kuvattaessa hämärissä olosuhteissa, kuten sisätiloissa. Yleensä valovoimaiset objektiivit ovat myös rakenteeltaan laadukkaampia ja kuvanlaadultaan parempia sekä kalliimpia. Tämä ei kuitenkaan ole mikään sääntö.

Zoom-objektiivin valovoima voi olla sama tai muuttua polttovälin muuttuessa. Tällöin objektiivin valovoima ilmoitetaan objektiivin mallimerkinnässä, kuten 17-70mm f/2.8-4.0. Kyseisen objektiivin aukko suurimmillaan laajakulmapäässä (17mm) olisi f/2.8 ja vastaavasti suurimmalla polttovälillä (70mm) f/4.0.

objektiivin hinta

Objektiivien hintahaarukka voi olla todella suuri. Mallista ja valmistajasta riippuen saattaa perusobjektiivi maksaa vain 100-200 euroa, mutta toisaalta laadukas ja valovoimainen huippuobjektiivi voi maksaa jopa useita tuhansia euroja.

Objektiivin merkitys kuvanlaatuun on merkittävä. Korkealaatuinen objektiivi ei juurikaan "kulu" normaalikäytössä ja usein samaa objektiivia käytetäänkin vuodesta toiseen, vaikka kamerarunko vaihdetaan välillä parempaan. Yleensä kannattaakin satsata enemmän laadukkaaseen objektiiviin, kuin kameraan.

objektiivin liitäntä

Liitäntää, jolla objektiivi kiinnitetään kameraan, kutsutaan bajonetiksi. Eri valmistajilla on omat standardinsa objektiivien liitännöissä. Toisaalta on olemassa objektiivien valmistajia, jotka tekevät samoista objektiiveista eri kameramerkeille sopivia versioita. Tunnetuimpia näistä Sigma ja Tamron.

Esimerkkejä eri liitännöistä:

  • Canon EF-S
  • Nikon F
  • Pentax K
  • Olympus Micro Four Thirds System

kuvanvakaaja

Jotkin objektiivit sisältävät myös kuvanvakaajan, joka vähentää tärinää ja auttaa saamaan tarkkoja kuvia pidemmillä suljinajoilla. Erityisen tärkeä kuvanvakaaja on pitkillä polttoväleillä kuvattaessa, kun pienikin tärähdys näkyy kuvassa. Kuvanvakaajalle on useita eri merkintöjä, valmistajasta riippuen. Yleensä kuvanvakaaja on objektiivin mallimerkinnässä IS, VR tai OS.

objektiivien merkinnät

Objektiiveissa ilmoitetaan yleensä valmistajan merkki, polttoväli, valovoima, kuvanvakaaja (jos sisältyy objektiiviin) ja mahdollisesti tarkennusmoottorin tyyppi. Esimerkiksi:

Sigma 70-200 mm F2.8 EX DG OS HSM -objektiivi, Canon

Sigman valmistama 70-200mm polttovälin zoom-objektiivi. Valovoima f/2.8. Sopii Canon-kameroihin. EX tarkoittaa Sigman laadukkaampaa mallisarjaa. DG merkityt Sigman objektiivit on suunniteltu käytettäväksi sekä APS-C, että täyden koon kennolla varustettujen kamerarunkojen kanssa. OS tarkoittaa, että objektiivissa on kuvanvakaaja. HSM tarkoittaa Sigman nopeaa ja hiljaista tarkennusmoottoria (HyperSonic Motor).¨

Kuvanvakaajissa, tarkennusmoottoreissa ja objektiivien linssityypeissä on useita erilaisia lyhenteitä, jotka vaihtelevat hiukan valmistajan mukaan. Yleensä selitys lyhenteille löytyy Googlettamalla objektiivin mallimerkintä.

yhteenveto

Millainen objektiivi siis kannattaa hankkia? Kuten alussa jo todettu niin tämähän riippuu täysin käyttötarpeesta sekä lompakon paksuudesta. Jos vaaditaan huipputarkkaa kuvanlaatua ja suurta valovoimaa, niin silloin yleensä objektiivista pitää varautua maksamaankin aika paljon. Toisaalta, jos objektiivin koko ja paino tulisi olla mahdollisimman pieni ei yleensä voi satsata valovoimaisimpiin objektiiveihin, koska ne ovat yleensä melko kookkaita. Luonto- ja urheilukuvauksessa taas tarvitaan suuren polttovälin teleobjektiiveja...

Seuraavia kysymyksiä kannattaa pähkäillä ensin ja miettiä omien vastausten pohjalta sopiva kompromissi.

  • Paljonko objektiivi saa maksaa?
  • Millaisen polttovälin objektiivia tarvitsen?
  • Tarvitsenko suurta valovoimaa?
  • Tarvitsenko zoom-objektiivia ja kiinteäpolttovälistä?
  • Pitääkö objektiivin olla mahdollisimman kevyt ja pienikokoinen?

lisätietoa

Voit etsiä objektiivin mallimerkinnän avulla kyseisellä objektiivilla kuvattuja kuvia: http://search.pbase.com/search

Sivusto, jolla paljon lisätietoa objektiiveista: http://www.objektiivi.info/

iGame tarjoaa parhaat bonukset! Tutustu!